Sähköpotkulauta onnettomuus – tilastot ja faktat

Sähköpotkulaudat ovat muuttaneet liikkumistamme nopeasti ja niiden yleistyminen on tuonut mukanaan uudenlaisia liikenneturvallisuushaasteita.

Sähköpotkulauta onnettomuus on yleistynyt selvästi viime vuosina. Aihe on saanut ansaitusti huomiota mediassa, tutkimuksissa ja kaupunkien liikennesuunnittelussa.

Tässä artikkelissa tarkastellaan ajankohtaisia tilastoja, tyypillisiä onnettomuuksia sekä keinoja, joilla välttää niitä.

Kuinka paljon sähköpotkulautaonnettomuuksia tapahtuu vuosittain?

Vuonna 2022 Suomessa tapahtui yli 1000 onnettomuutta, jossa sähköpotkulauta oli osallisena.

Pääkaupunkiseudulla yksinään HUS-alueella sairaalahoitoa vaatineita tapauksia oli 446, joista noin 60 % ajoittui viikonloppuihin ja yöaikaan.

Tilanne on pysynyt vakavana, vaikka suurimpien kaupunkien toimet, kuten yöajokielto ja nopeusrajoitukset, ovat hieman hillinneet kehitystä. Vuonna 2023 onnettomuustilanne ei ole merkittävästi parantunut.

Missä ja milloin onnettomuuksia sattuu eniten?

Useimmiten sähköpotkulauta onnettomuus tapahtuu suurissa kaupungeissa, erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun keskustoissa. Näissä kaupungeissa sähköpotkulautoja on myös kaikista eniten käytössä.

Onnettomuudet painottuvat kevään ja syksyn välille, jolloin skuuttaaminen on vilkkaimmillaan. Viikonloppuillat ja yöt ovat riskialttiita ajankohtia, erityisesti perjantain ja lauantain välisinä öinä, jolloin alkoholin vaikutus korostuu.

Yleisimmät syyt sähköpotkulautaonnettomuuksiin

Yleisin onnettomuustyyppi on kaatuminen ilman ulkopuolista osapuolta. THL:n mukaan yli 70 % onnettomuuksista tapahtuu tällä tavalla. Muita syitä ovat:

Törmäykset jalankulkijoihin tai ajoneuvoihin
Esteeseen ajaminen (esim. reunakivet, kuopat)
Liukkaat olosuhteet tai häiriöt laudan tekniikassa

Päihteet ovat keskeinen riskitekijä: Helsingin tilastojen mukaan jopa 58 % loukkaantuneista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Lisäksi onnettomuuksia syntyy usein paikoissa, joissa sähköpotkulaudalla ei saa ajaa.

Keitä onnettomuudet koskettavat?

Eniten onnettomuuksia sattuu 18–34-vuotiaille aikuisille.

Tässä ikäryhmässä skuutit ovat suosittuja vuokrakäytössä, ja usein kyse on viikonlopun iltamenoista.

Miesten osuus on hieman suurempi kuin naisten, ja erityisesti nuoret aikuiset miehet korostuvat vakavammissa onnettomuuksissa. Sekä yksityisten että vuokrattujen lautojen käyttäjät esiintyvät onnettomuustilastoissa.

Millaisia vammoja sähköpotkulautaonnettomuuksissa syntyy?

Yleisimpiä vammoja ovat pään vammat, haavat ja raajojen murtumat.

HUS:n tilastojen mukaan noin kolmasosa sairaalahoitoa vaatineista tapauksista liittyi päävammaan, ja monet niistä olisivat olleet estettävissä kypärän avulla.

Valtaosa ajajista ei kuitenkaan käytä kypärää, vaikka se on erityisesti nuorilla aikuisilla helppo tapa parantaa turvallisuutta.

Yhteiskunnalliset kustannukset ja vaikutukset

Sähköpotkulautaonnettomuudet kuormittavat terveydenhuoltoa erityisesti viikonloppuöisin, jolloin leikkaussalit ja päivystykset ovat jo ennestään kiireisiä.

HUS:n arvion mukaan yhden vakavan potkulautaonnettomuuden kustannukset voivat nousta jopa 10 000 euroon. Lisäksi poliisi ja ensihoito joutuvat usein paikalle, mikä kuormittaa muita kiireellisiä tehtäviä.

Miten onnettomuuksia voidaan ehkäistä?

Kaupungit ovat ottaneet käyttöön useita rajoituksia:

Nopeusrajoitukset (esim. 15 km/h keskustassa)
Yöajokielto klo 00–06
Pysäköintirajoitukset ja selkeät parkkialueet
Sähköinen tunnistautuminen ja humalatilan automaattinen mittausominaisuus (testikäytössä)

Paras tapa ehkäistä onnettomuuksia on kuitenkin käyttäjien vastuullinen käytös: kypärän käyttö, maltillinen ajotapa ja selväpäisyys. Lisäksi sähköpotkulaudan virittämiminen kannattaa jättää tekemättä.

Usein kysytyt kysymykset

Sähköpotkulauta ei ole vaarallinen, jos sitä käytetään oikein. Suurin osa onnettomuuksista johtuu riskialttiista käytöksestä, kuten humalassa ajamisesta tai kovasta vauhdista ilman kypärää.

Sähköpotkulaudan sallittu enimmäisnopeus on 25 km/h. Monissa kaupungeissa nopeus on kuitenkin rajoitettu esimerkiksi 15 km/h tietyillä alueilla.

Kypärän käyttö on pakollista alle 15-vuotiaille, mutta suositeltavaa kaikille. Kypärä voi merkittävästi pienentää päävammojen riskiä.

Tutkimusten mukaan sähköpotkulautaonnettomuuksissa tapahtuu enemmän päävammoja kuin polkupyöräilyssä, erityisesti silloin kun kypärää ei käytetä. Käytöstavat ja liikenneympäristö vaikuttavat kuitenkin suuresti riskitasoon.

Lähteet: